Harjumaa - pääkaupungista eteenpäin

Harjun Maakunnassa elää 40% Viron asukaista ja suurin osa liike-elämästä, tieteestä ja kultuurista on keskittynyt tänne. Pääkaupungin Tallinnan vaikutuksesta huolimatta Harjun maakunnan pintaalasta on metsää 52 %, joka on Viron keskitasoa. Tämä johtuu maakunnan itä- ja länsiosien suurista metsäalueista, jotka ulottuvat kauas maakunnan ulkopuolelle. Harjun maakunnan luonto koostuu kolmesta suuremmasta maastotyypistä: kalkkikivitörmän edessä olevasta rannikkomatalikosta saarineen, törmän päällä olevasta laakeasta kulttuurimaasta ja samoin törmän päällisestä metsäisestä Kõrvemaasta. Rannikkomatalikko on kokonaan meren luomaa, laakean törmän päällisen tasamaan piirteet ovat pinnan kalkkikiven ja mannerjään kulutukseen liittyviä. Kõrvemaata luonnehtivat mannerjään muokkaamat kapeat selänteet ja niiden väliin jäävät soistuneet alueet. Valtaosin maastokorkeudet meren pinnasta jäävät 40-50 metriin, Kõrvemaalla se on jopa 110 metriin. Suurimpia korkeuseroja (30 m) esiintyy joillakin rantatörmäalueilla ja Kõrvemaan selänteillä. Järvet ovat enimmäkseen pieniä, Suurimman järven, Ülemisten, lentoteitse saapuja näkee heti Tallinnan lentoaseman vieressä. Harjumaan soissa on lukemattomia suonsilmiä. Kõrvemaalla voi nähdä maalauksellisia pienten järvien vesistöjä. Noin viidennes maakunnan alueesta on soita ja puolet metsiä. Jäljelle jäävä maa on teollisuuden, asutuksen ja maatalouden käytössä. Kalkkikivipohjainen maasto, vanhat rantamuodostumat, karstialueet, kalliojyrkänteet, purot, siirtolohkareiden runsaus – kaikki nämä erottavat Harjumaan muusta Virosta. Tallinna on Harjumaan keskus ja kaikki tärkeimmät maantiet johtavat viuhkana sinne. Myös asutus on keskittynyt Tallinnan ympäristöön. 
Harjumaan itäosassa on Kõrvemaan alue, joka on osa koko Viron halki ulottuvasta laajasta metsien ja soiden vyöhykkeestä. Asutus on täällä erittäin harvaa ja harvenee edelleen. Aikoinaan maan vähäisyyden vuoksi käyttöön otetut suosaaret ovat nykyiselleen autioituneet. Siksipä Kõrvemaa on nykypäivän retkeilijäin paratiisi. Entiset maatilojen tiet ovat nyt retkipolkuja.

 

Lahemaan kansallispuiston luonne ja nimi johtuvat sen polveilevasta rantaviivasta, jossa kiviset niemet ja varjoisat lahdet vaihtelevat. Rannassa on paikoitellen historiallisia kalastajakyliä, jotka nykyisin ovat valtaosin lomailukylinä. Välistä on vyöhykkeittäin metsää tai ruovikkoa. Merestä kauempana ja rantadyynien takana asutusta on niukasti. Täällä näemme soita ja ikimetsämäisiä suometsiä. Jälleen tulee vastaan kyliä, mutta nyt suurempine peltoaukeineen klintinpäälisellä tasamaalla - Muuksin, Kahalan, Uurin ja Kolgakülan seuduilla. Klintti, joka puolittaa itä-länsisuunnassa Lahemaan, on meren ohella toinen täkäläistä luontoa muokannut tekijä. Lahemaan jokien Nõmmeveskin ja Joaveskin kosket yhdessä Muuksin putouksen kanssa ovat merkkejä tästä. Kauempana etelässä Lahemaa yhtyy Kõrvemaan metsiin ja asutus harvenee.

Lahemaan suurin rikkaus onkin sen maastollinen monipuolisuus – katajikot, kalliopohjaiset jyrkännemetsät, valoisat männiköt ja suot. Näiden lisäksi vielä arkkitehtoniset muistomerkit, muinaiskylät, kartanot ja museot. Muuksin linnanmäeltä avautuu loistava merinäköala, sen lähellä on laaja kivikalmistoalue. Pärispean niemen kivinen nokka, joka ulottuu kauas merelle, on Viron mantereen pohjoisin piste. Lukuisten siirtolohkareiden joukosta mainittakoon Jumindan metsien kainalossa Majakivi, joka 584 m³:n tilavuuksineen on Viron kolmanneksi suurin. Lahemaan kansallispuisto perustettiin vuonna 1971 eli se on Viron vanhin. Siksi Lahemaalla on tehty paljon vierailijain viihtymiseksi ja myös historiallisten rakennusten entistämiseksi.

visitharju.ee matkaopas

Harjumaa - pääkaupungista eteenpäin  

Related objects

Check on map
Tuhalan karstialue ja vaellusreitti
Tuhala sijaitsee Harjumaalla. Alueella on ollut asutusta jo lähes 3000 vuoden ajan. Läheisyydessä on 11 muinaista asuinpaikkaa, 30 kulttikiveä, 3 kivikalmistoa ja 4 hiidenpaikkaa. Tuhalan kirkon ja kartanonpuiston välille jäävällä Heinasoolla sijaitsevat Viron vanhimmat, 200-300 -luvulta peräisin...
Aegviidu-Kõrvemaan virkistysalue ja vierailukeskus-infopiste
Kansan suu kertoo tästä kauniista "Viron Sveitsistä", että paholainen on painanut Kõrvemaan maanpinnan ryppyyn. Maisemalle ovat ominaisia "vuoret", suot, suojärvet sekä metsät. Vuoret ovat mannerjään sulamisesta syntyneitä jyrkkiä harjuja. Suurimmat suot ovat Koitjärve, Kõnnu Suursoo ja Võhma...
Nelijärven järvistö
Nelijärven järvistö on seitsemästä järvestä koostuva järvistö Harjun maakunnassa Aegviidun kunnassa. Järvet sijaitsevat Aegviidun kunnasta 1,5-3,5 km kaakkoon Nelijärven vuorien välissä. Nelijärven järvistöön kuuluvat Nikerjärv, Vahejärv, Urbuksen järvi, Sisalikun järvi, Purgatsin järvi, Ahvenajärv...
Uhrilähteet "Saula Siniallikad"
Virossa lähteitä on aina pidetty tärkeinä pyhinä paikkoihin, joilla suuremmalla osalla oletettiin olevan parantava vaikutus. Kolmesta suuremmasta lähteestä koostuvan Saula Siniallikadin virtaus on 20-30 litraa sekunnissa. Lähteiden eri värisävyt (sinivihreä Siniallikas, mustanruskea Mustallikas...
Frisbeegolfradat Kõrvemaalla
Sportland Kõrvemaan retki- ja hiihtokeskus odottaa sinua huolletuille frisbeegolfradoille. Monipuoliset radat sopivat kaikenikäisille ja kaikille pelaajille. Keskuksesta alkaa 1-9 korillinen "John Deeren" harrastusrata ja 1-18 korillinen "Prodigy Kõrvemaan frisbeegolfrata" kokeneille pelaajille...
Türisalun jyrkänne ja näköalapaikka
Türisalun jyrkänne, yksi Pohjois-Viron kalkkikivirannikon vaikuttavimmista ja parhaiten tarkkailtavista luontokohteista, nousee enintään 31 m korkeudelle. Türisalun jyrkänteen näköalapaikka, jossa on romanttinen merinäkymä ja jonne on helppo päästä, on tallinnalaisille suosittu retkikohde,...
Treppojan putoukset
Treppojan putoukset sijaitsevat paikassa, jossa Illurman kallioniemeltä alkava 10 km pitkä ja valuma-alueeltaan 20 neliökilometrinen Treppoja laskeutuu kalkkikivirinnettä pitkin Laheperen kalliolahteen. Noin sadan metrin laajuudella 2-15 metrin levyisellä alueella on kuusi enintään 1,5 metriä...

Kartta