Historia ja kulttuuri

Naissaaren sotamuseo

Naissaaren museo sijaitsee Männikun kylässä entisessä neuvostoarmeijan aliupseerin asunnossa ja esittelee saaren vanhempaa ja uudempaa sotahistoriaa. Museon näyttelyissä luodaan katsaus merilinnoitusten perustamiseen ja kehitykseen sekä saaren elinoloihin sodan ja neuvostovallan aikana. Havaintoesineitä ovat kranaatinsirpaleet, aseistuksen…

Viron tiedeakatemian Underin ja Tuglasen kirjallisuuskeskuksen museo-osasto

Viron TA Underin ja Tuglasen kirjallisuuskeskuksen museo-osasto sijaitsee Marie Underille ja Artur Adsonille kuuluneessa talossa Nõmmella, jossa kirjailijapari asui vuosina 1933–1944. Vuosina 1944–1971 talo oli virolaiskirjailijoiden Elo ja Friedebert Tuglasen koti. Talomuseo avattiin vierailijoille F….

Nukketeatterimuseo

Museo esittelee nukketeatteritaiteen historiaa ja nykyaikaa aikuisille ja lapsille.Nukketeatterimuseon pysyväisnäyttelyn alku vie vuoteen 1952, jolloin perustettiin Viron valtionnukketeatteri (Eesti Vabariiklik Nukuteater), nykyinen Viron nuorisoteatteri (Eesti Noorsooteater). Näyttely kertoo Nukketeatterin 70 toimintavuodesta Tallinnan Lai-kadun kulmassa asettamalla näytteille…

Gustav Ernesaksin kuvapatsas

Gustav Ernesaks (1908–1993) oli virolainen säveltäjä ja kuoronjohtaja, joka on piirtynyt historiaan rakastettuna laulu-ukkona. Hänen isänmaallisesta laulustaan ”Mu isamaa on minu arm” tuli neuvostoaikana virolaisten epävirallinen kansallislaulu. Ernesaks oli laulujuhlaliikkeen keskeisijä johtohahmoja sekä laulujuhlien yleisjohtaja….

Vironkielisen Raamatun muistomerkki

“250 vuotta vironkielistä Raamattua. Kääntänyt Anton Thor Helle, Jürin pastori 1713-1748. Kiitollisin mielin Raamattua ja Jumalan kantavaa armoa ajatellen Viron ev. lut. Jürin seurakunta ja Viron kansa”. Nämä sanat sekä erittäin paksu pronssinen Raamattu on…

Kreutzwaldin patsas Tallinnassa

Kirjailija Friedrich Reinhold Kreutzwaldin patsas Tallinnan Kadriorg-puistossa on hänen muistokseen pystytetyistä patsaista suurin. Endel Taniloon ja Martin Saksin veistämä patsas paljastettiin vuonna 1958. Kreutzwaldin pääteos ja viron kansalliskirjallisuuden kulmakivi on kansanrunouden aineksista laadittu kansaneepos Kalevipoeg….

Anton Hansen Tammsaaren kotimuseo

Tallinnan laitamilla Kadriorgin alueella on virolaisen klassikkokirjailijan A. H. Tammsaaren (1878–1940) kotimuseo historiallisessa villatyyppisessä talossa. Tässä rakennuksessa kirjailija asui vuosina 1932–1940. Museon kokoelmissa on yli 6000 esinettä, mm. kirjailijan kuolinnaamio ja viulu sekä hänen kotiarkistonsa,…

Russalkan muistomerkki

“Russalka” on Amandus Adamsonin vuonna 1902 luoma muistomerkki vuonna 1893 Suomenlahteen uponneen panssarilaiva “Russalkan” miehistön muistoksi. 16 metrin korkuinen veistos on meren rannalla, Kadriorgin palatsin edestä lähtevän promenadin päässä. Graniittipaadella oleva pronssinen enkeli osoittaa ortodoksiristillä…

Amandus Adamsonin muistomerkki

Tunnetulle virolaiselle kuvanveistäjälle Amandus Adamsonille (1855–1929) pystytetty muistomerkki sijaitsee Tallinnassa Kadriorgin puistossa. Patsas paljastettiin vuonna 1962 ja sen tekijät ovat kuvanveistäjä Albert Eskel ja arkkitehti Allan Murdmaa. Hyvä tietää: A. Adamsonin tunnetuin työ on “Russalkan”…

Paldiskin rautatieaseman päärakennus

Paldiskin rautatieaseman päärakennus rakennettiin historismin tyyliin 1870-luvulla Baltian rautatien III luokan aseman tyyppiprojektin mukaisesti. Vaikka rakennus on viime vuosisadalla kadottanut osan alkuperäisestä koristelustaan (sahaleikkausornamentit pääty- ja keskikolmiossa, katonharjan koristekuvio), se on kuitenkin kaikkein alkuperäisimmässä muodossa…

Yrjön ortodoksikirkko Paldiskissa

Paldiskin Yrjön ortodoksikirkko on tyypillinen esimerkki klassistisesta barokkihenkisestä kivikirkosta, joka on rakennettu vuosina 1784–1787. Historia ulottuu kuitenkin kauemmas, koska Paldiskin apostolisen ortodoksiseurakunnan syntyvuonna 1721 rakennettiin alueelle telttakirkko sotilaille ja työläisille, jotka Venäjän keisari Pietari Suuri…

Keila-Joan sähkölaitos

Vanhimmat Keila-Joan vesimyllyyn liittyvät maininnat ovat vuodelta 1555. Vuonna 1928 Keila-Joan sähkölaitos alkoi tuottaa sähköä. Samanaikaisesti paikassa toimi kalankasvattamo ja toimintaansa jatkoi myös vanha viljamylly. Vuonna 1936 kalankasvattamon apurakennuksia laajennettiin, rakennettiin uusi vedenottokanava ja sähkölaitos…